PANIIKKIHAKU
Ehkä tiedät tunteen, normaali helppo ja päämäärätön elämä on katkennut samalla, kun rahahanat ovat sulkeutuneet. Edessä on aika, jolloin eloonjäämisvietti valtaa ajatustoiminnan. Millään ei haluaisi luopua siitä kivasta kuntosalivuorosta tai päivittäisestä tuopista. Ei muuta kuin tuumasta toimeen ja päämäärättömästi hakemuksia työpaikkailmoituksiin, joita kulloinkin sattuu olemaan esillä.
Useimmista ei vastata ja silloinkin kun perääsi soitetaan, niin ensimmäinen puoli minuuttia, joskus jopa koko puhelu, menee soittajan tunnistamisessa. Monikohan meistä saa tällaisella suunnittelulla elämänsä työpaikan? Luulen, että suurin osa paniikkihakua harrastavista hyppää uuteen työpaikkaan aivan sattumalta. Pahimman laatuista höpsismiä.
Paitsi päämäärätöntä, niin paniikkihaku on myös erittäin aseista riisuvaa. Hakijalla ei nimittäin ole neuvotteluvaltteja esittää vaikeasti saatavaa. Seurauksena tästä on tyytyminen matalaan palkkaan tai vielä matalampaan palkkaan. Mikäli kanssahakija on tehnyt vieläkin vaatimattomamman palkkatoiveen ja suostunut suurempiin joustoihin, paniikkihakijan vaikeudet vasta alkavatkin. Yritykset tekevät tässä tilanteessa siten, että ne kertovat hakemuksen olleen oikein kiinnostava, mutta juuri nyt ei ole tarvetta. Hakemus kuitenkin halutaan säilyttää (joo, näiden tärkeiden asiakirjojen loppusijoitusta varten yritykset työllistävät jopa erikoistuneita palvelufirmoja, kuten Luotettava & Turvallinen) vastaisuuden varalle. Paniikkihakija rentoutuu, nyt vain odotellaan… ei kuulu soittoa ja taas on päällä astetta kovempi paniikki.
Did you enjoy this post? Why not leave a comment below and continue the conversation, or subscribe to my feed and get articles like this delivered automatically to your feed reader.
Comments
No comments yet.
Leave a comment